VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - Alkukilpailut 6/8

Taso nousee ja kisa tasoittuu kilpailun edetessä

Kroatialainen baritoni Matija Meić nousi tulkintojensa ansiosta suosikkilistan kärkeen. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014

Kolmannen päivän iltaosuuden aloitti eteläafrikkalainen  sopraano Goitsemang Lehobye (s. 1988). Hänellä on aivan uskomaton ainutkertainen äänimateriaali, joka ei valitettavasti ollut täysin hänen hallinnassaan. Myös tulkinnat kehittyvät ajanmyötä kun hän malttaahieman rauhoittua.  Mutta tällaisella äänimateriaalilla on kaikki mahdollista. Hän oli eräs niistä kilpailijoista, joille ensi viikon mestarikursseista olisi varmasti hyötyä. Nyt hänen esityksistään parhaiten toimi Poulencin Les chemins de l'amour.

Toinen kokelas oli ukrainalainen tenori Liparyt Avietisian (s. 1990). Hän oli päivän toinen hyvälaatuinen tenori, joka oli myös valinnut aariakseen Federicon valituksen Cilean Arleesitar-oopperasta. Hän selvisi hyvin myös liednumeroistaan. On melko pitkälle makuasia kumman tenorin puolelle vaaka kallistuu. Tällä kertaa korealainen Kim taisi vetää pidemmän korren.

Illan kolmas esiintyjä oli kroatialainen baritoni Matija Meić (s. 1986) nousi upealla äänellään ja erityisesti tulkinnoillaan aivan suosikkilistan kärkeen. Hänellä on hieno ääni, hyvä tekniikka ja Wienissä koulittu kieli- ja laulutaito. Tässä oli laulaja, joka on jo valmistaiteilija ja jonka laulaessa saattoi keskittyä nauttimaan esityksistä. Hän aloitti ohjelmansa Händelin aarialla Revenge, revenge ja jatkoi sitä hienosti Tšaikovskilla ja Schubertin Winterreise-laululla Auf dem Flusse. Hän päätti osuutensa kilpailun suosituimpaan aariaan Gounod'n Valentinin rukoukseen, josta hänen tulkintansa nousi sykähdyttävimmäksi.

Tauon jälkeen ensimmäisenä oli vuorossa latvialainen baritoni Ricards Millers (s. 1989). Myös hänellä on komea ääni ja esitykset olivat teknisesti hyviä, mutta eivät tässä baritonien vyörytyksessä nousseet aivan kärkipäähän.

Toiseksi viimeinen laulaja oli kanadalainen lyyrinen sopraano Elaina Moreau (s. 1989). Hänellä oli yksi kilpailun nuorista äänistä. Hän oli valinnut ohjelmansa äänelleen sopivaksi ja mukana oli niin Straussin Ständchen kuin amerikkalaisen oopperasäveltäjän Jake Heggien I shall not live in vain (1995). Hän valloitti yleisön Jules Massenet'n Manonin aarialla.

Iltakilpailun parhaaksi naislaulajaksi noousi venäläinen sopraano Ekaterian Morozova. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014



Illan päätti venäläinen sopraano Ekaterina Morozova (s. 1987). Hän on Pietarin Rimsky-Korsakov-konservatorion kasvatti . Morozova edusti parasta uutta venäläistä laulukoulua ja hänen  tulkintansa Tšaikovskin romanssista Kaby znala ya kuului koko kilpailun lumoavimpiin. Hän selvitti hienosti myös Händelin aarian Rejoice, rejoice sekä Wolfin laulun Auch  kleine Dingen. Sen sijaan en varauksettomasti ihaillut hänen tulkintaansa Fiordiligin aariasta Mozarin Cosi fan tuttesta.

VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - Alkukilpailut 5/8

Tulkintaa kehiin

Ukrainalainen sopraano Kateryna Kasper teki tähän mennessä naisten sarjassa suurimman vaikutuksen tulkitsijana. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014



Kolmannen kilpailupäivän aamuerää leimasivat useat taitavat laulajat, joiden esityksissä huomio kiinnittyi erinomaisen laulutekniikan ohella tulkintoihin. Hienojen tulkintojen päivä.

Päivän ensimmäinen laulaja oli ukrainalainen sopraano Kateryna Kasper (s. 1986). Hän nousi naisten sarjan suosikkien joukkoon upeilla eläytyvillä tulkinnoillaan myös vähemmän tunnetuista lauluista. Näitä olivat Samuel Barberin Nuvoletta James Joycen tekstiin sekä Clara Schumannin laulu Die Lorelei. Barokkinumerona hänellä oli Vivaldin In furore iustissimoae irae , jossa hän todella pääsi esittämään tunteitaan ja aariana Annen aaria Stravinskin Hulttion tiestä, joka oli oiva lisä viime vuosisadan musiikkiiin.

Toisena lavalle astui korealainen tenori Beomjin Kim (s. 1990). Hänellä on loistokas tenori, joka vie vielä pitkälle oopperalavoilla. Upea äänimateriaali vei hänet surutta läpi myös liednumeroiden eikä kielten ääntämyksessäkään jäänyt  liikaa toivomisen varaa. Hänen tulkintansa Francesco Cilean Federicon valitus (Arleesitar), joka toi mieleen loistovuosikymmenten tenorit ja tunneilmaisun. Tällaiselle tenorille on vuorenvarmasti kysyntää, mitä osoittaa myös se, että hän on jo korjannut palkinnon useammasta kansainvälisestä kilpailusta.

Ennen taukoa esiintyi vielä kroatialainen mezzosopraano Jelena Kordić (s. 1986). Hän lauloi tummasävyisellä mezzollaan kauniisti osan Pergolesin Stabat Materista sekä maanmiehensä Blagoje Bersan laulun Seh dus dan ja saksalaisen Peter Corneliuksen laulun Trost. Sen sijaan aaria Donizettin oopperasta Roberto Devereux ei ollut paras mahdollinen valinta.

Tauon jälkeen aloitusvuorossa oli kroatialainen baritoni Leon Kosavic (s. 1991). Nuoren baritonin paras esitys oli Figaron aaria Aprite un po' quegliocchi Mozartin Figaron häistä.

Venäläisen sopraanon Albina Latipovan (s. 1989) kuuluu hyvään venäläiseen sopraanokouluun. Hänen esityksensä olivat monipuolisia ja niistä erityisesti Rahmaninovin Son kuului kisan tähtihetkiin. Pidin myös hänen Giuliettastaan Bellinin Capuleti e Monntechi -oopperassa. Moskovan ja Kazanin jälkeen opiskelu kansainvälisessä oppilaitoksessa voi auttaa kieletn ääntämyksen kanssa. Mutta yhdessä Kiril Kozlovskin kanssa esitetty Rahmaninov oli huippuesitys.


Ranskalainen sopraano Marion Lebegue teki suuren vaikutuksen tulkitsijana. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014




Aamusession viimeiseksi esiintyjäksi sopi erinomaisesti ranskalainen mezzosopraano Marion Lebegue (s. 1984) nimenomaan tulkitsijana. Hän oli yksi parhaista tulkitsijoista koko kilpailussa ja vaikka Bach-numero ei ehkä ollut kaikkein paras, niin Bergin Nacht ja Debussyn Recuillement olivat nautittavia. Santuzzan aariassa Pietro Mascagnin Cavalleria Rusticanassa hän päästi koko draamantajunsa esille. Säestäjänä upeäänisellä mezzolla oli Hans-Otto Ehrström. Kaiken kaikkiaan kannattaa jo tässä vaiheessa todeta. miten hyvin kilpailun kotimaiset pianistit ovat auttaaneet laulajia esittämään parastaan.

VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - Alkukilpailut 4/8

Sopraanot vastaan baritonit

Kilpailun nuorin osanottaja ukrainalainen baritoni Dmytro Kalmuchyn nousi esityksellään saliyleisön suurimmaksi suosikiksi. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.


Tiistain iltaerän kautta päästiin alkukilpailujen puoliväliin. Tämän vuoden kilpailulle sopi hyvin, että tähän erään oli valikoitunut kolme sopraanoa ja kolme baritonia, jotka ovat yleisimmät mukanaolevat äänityyypit.

Erityisen mielenkiinnon ja jännityksen kohteen muodosti, että mukana oli kaksi suomalaista: Olga Heikkilä, joka on tuttu mm. Lappeenrannasta sekä Wienissä opiskeleva Heli Huuki. Myös vahva bartonisarja sai uusia suosikkeja.

Kaikki tähän mennessä esiintyneet suomalaiset ovat onnistuneet hyvin ja heitä voi onnitella hyvin suunnitelluista ohjelmista, joiden parissa he myös pääsivät esittämään parastaan.

Suomalainen sopraano Olga Heikkilä. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014

Illan avasi suomalainen sopraano Olga Heikkilä (s. 1984) pianistinaan Kiril Kozlovsky. Hän esitti barokkiaarian Händelin Judas Maccabeuksesta jelmansa ja aarianumeronaan Nanettan aarian Verdin Falstaffista. Schumannin Melancholien vastapainoksi hän päätti esityksensä Poulencin Fêtes galantes -lauluun, joka räjäytti pankin. Hyvä ja erittäin monipuolinen esitys.

Suomalaisten välissä esiintyi brittiläinen baritoni Thomas Humphreys (s. 1988), jolla oli persoonallinen äänenväri. Hänen ohjelmansa oli varsin vakavahenkinen, jota introvertti esiintyminen korosti. Händelin, Schubertin ja Rahmaniovin jälkeen hän päätti osuutensa Valentinin rukouksen Gounod'n Faustista. Lisää elävyyttä niin hyvä tulee.

Suomen toinen edustaja oli sopraano Heli Huuki (s. 1984), joka myös onnistui hyvin ohjelmassaan. Hänen parhaat puolensa tulivat esille Oscarin aariassaVerdin Naamiohuveista, joka jätti yleisölle hyvän maun suuhun.


Suomalainen sopraano Heli Huuki. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014


Väliajan jälkeen siirryttiin baritonien valtakuntaan. Ensimmäisenä esiintyi korealainen Insu Hwang (s. 1983). Hänellä oli suuri ääni, joka on kuin luotu oopperalavoille ja sinne hänen kiinnostuksensa selvästi viittaakin. Hän esitti dramaattisesti niin aariansa kuin valitsemansa liedit. Parhaimmillaan hän oli Fordin aariassa Verdin Falstaffissa. Kun kielitaitokin oli kohtuullisesti hallinassa, hänellä on luvassa hyvä tulevaisuus euroopan oopperalavoilla. Hyvä lisä baritonisarjaan.

Kilpalun nuorin osanottaja ukrainalainen Dmytro Kalmuchyn räjäytti pankin ja nousi varmaan monen kuulijan listoilla voittajasuosikiksi. Tässä varmaan auttoi sekä hänen nuori ikänsä että persoonallisuutensa, mutta ennen kaikkea ääni. Se antaa mahdollisuudet vaikka mihin. Kalmuchyn ei liioin pelkää ottaa riskejä ja jopa Bach-aarian pitkät fraasit eivät saaneet häntä hermostumaan. Lopullisesti yleisö oli myyty Don Giovannin aarian Fin ch'han dal vinon myötä  Hän tulee tarjoamaan mielenkiintoisen ohjelman myös välikilpailussa, jossa hän laulaa mm. kahdeksan Richard Straussin laulua.

Illan päätti kreikkalainen sopraano Nikoleta Kapetanidou (s. 1988). Hänellä on hieno ja suuri oopperaääni, joka oli hyvin hallinnassa. Kun siihen yhdistyi vielä erinomainen draamantaju, on hänellä mahdollisuudet nousta suurtenkin oopperalavojen tähdeksi. Hän oli valinnut ohjelmaansa Händelin ja Gluckin (Alceste) aariat ja päätti hienoon tulkintaan Bergin Die Nachtigall-lauluun. Varsin korkealla omalla listallani.
iskukykyä ja temperamenttia kreikkalianen

VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - Alkukilpailut 3/8

Naisten vuoro

Venäläinen sopraano Elena Guseva. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014

Mirjam Helin -kilpailun toinen alkueräpäivä oli yhtä helteinen kuin ensimmäinenkin. Sibelius-Akatemian konserttisalissa ei viuhka ole edelleenkään koriste tai viestiväline vaan tarpeen oikean kuunteluilmapiirin aikaansaamiseksi.

Kun kuulijalla on ajoittain ongelmia keskityymisessä, voi vain kuvitella, minkälaisten ongelmien kanssa laulajat joutuvat painiskelemaan. On todennäköistä, että näissä olosuhteissa ei kaikilta laulajilta irtoa aivan parasta suoritusta. Toisaalta on hyvä, että oloshteet ovat kaikille samanlaiset ja että ne näyttävät säilyvän ennallaan ainakin alkuerävaiheen loppuun. Sää ei anna tasoitusta tai etua kenellekään.

Ensimmäisen päivän 1 ja 2 alkuerien perusteella parhaat laulajat ovat tulleet miestensarjasta, jossa etenkin baritonit ovat onnistuneet.

Toisen päivän aamun alkuerä 3 oli puolestaan enemmän naisten juhlaa. Alkuerän aloitti israelilainen koloratuurisopraano Hila Fahima (s. 1987). Hän ihastutti Händelin Let the bright serafin -aarian tyylikkäällä tulkinnalla sekä Richard Straussin harvemmin kuullulla laululla Amor. Hän esitti myös Yön kuningattaren aarian O zittre nicht, vaikka hänen hieman pienehkö äänensä sopisi ehkä paremmin barokkiohjelmistoon.

Toisena oli vuorossa saksalainen sopraano Anna-Maria Gieron (s. 1990). Hän oli yksi nuorimmista kilpailijoista, mutta teknisesti jo varsin taitava. Händelin Rejoice, rejoice sujui jo hyvin samoin Schubertin Gretchen am Spinnrade ja Griegin Ein Traum. Erittäin kehityskelpoinen laulaja.

Ennen taukoa viimeinen laulaja oli venäläinen baritoni Kirill Goriunov (s. 1989). Hän esitti Händel-aarian lisäksi Rahmaninovin ja Schubertin liedit, mutta oli omimmillaan oopperan parissa. Nuoresta iästään huolimatta Rodrigon O Carlo, ascolta Verdin Don Carloksesta sujui hyvin mallikkaasti.

Tauon jälkeen vuorossa oli naisten sarjan nuorin osanottaja amerikkalainen mezzo-sopraano Adele Grabowski (s. 1993). Hänellä oli ohjelmassa Vivaldin aaria (Juditha Triumphans) sekä Cleopatran aaria harvinaisesta Graunin Cesare e Cleopatra -oopperasta. Hyvä valinta, joka toi esille laulajan kyvyt. Schubertin Ganymed ja Debussyn laulu osoittivat että myös lied on hallinnassa.

Venäläinen sopraano Elena Guseva (s. 1986) oli aamupäivän ääni. Hänellä on suuri oopperaan sopiva ääni, lavasäteilyä sekä tulkintakykyä. Hänen parhaat puolensa tulivat hyvin esille Musettan aariassa Quondo m'en vo Puccinin La Bohèmesta. Hänen tulkintansa Lisztin Die Loreleista oli yllättävänkin dramaattinen. Kun hän saa pääkielet kunnolla haltuun, näillä ominaisuuksilla suuretkin lavat ovat hänelle avoimet.

Aamun viimeinen kilpailija oli ensimmäinen suomalainen. Mezzosopraano Katariina Heikkilä (s. 1985) oli valinnut ohjelmaansa kaksi barokkiaariaa (Vivaldi sekä Händelin Hercules) sekä liedeiksi kaksi Benjamin Brittenin laulua. Hän esitti kaikki numeronsa erittäin musikaalisesti ja tyylikkäästi, Britten-numerot toivat varmasti riskipisteitä samoin rohkea ohjelmistovalinta kokonaisuudessaan. Haittaako saksalaisen tai ranskalaisen ohjelmiston puuttuminen jatkoon pääsyä, jää nähtäväksi. Onnittelut hienosta suorituksesta ja hyvä avaus suomalaisjoukkueelta.

Katariina Heikkilä. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014

VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - Alkukilpailut 2/8

Liedin taitajat ja kontratenori astuvat esiin

Siman Chung, korealainen kontratenori hurmasi iltaerässä yleisön. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014. 

Ensimmäisen iltakilpailuerän avaajana oli espanjalainen mezzosorpaano Anna Brull (s. 1987), joka oli ottanut ohjelmaansa aariat sekä Händeliltä (Serse) että Vivaldilta. Hänellä oli hyvä tekniikka ja eläytyvä tulkinta, mutta kokonaisuus jätti hieman tasaisen kuvan. Kannattaa mainita jo tässä vaiheessa, että laulajien ja pianistien yhteistoiminta on sujunut kautta linjan hyvin ja paikoin on nähty jo todellista kamarimusiikillisuutta.

Illan toinen esiintyjä oli saksalainen baritoni Björn Bürger (s. 1985), joka kertaheiolla palautti uskon siihen, että myös nuorilla laulajilla on annettavaa liedin parissa. Bürger toi mieleen saksalaisen laulukoulun parhaita piirteitä, vertasipa joku häntä Olaf Bäriin  Hän oli rakentanut ohjelmansa myös taidokkaasti aloittaen Taminon aarialla Taikahuilusta täydentän esityksensä Messias- oratorion aarialla sekä Schubertin ja Schumannin liedeillä. Erityisesti Schunmannin Ich grolle nicht oli hieno päätös ja kohokohta esitykselle ja paras lied tähän mennessä.

Myös kanadalainen mezzo Rihab Chaieb (s.1987) oli rakentanut hyvän ohjelman, jossa hän pääsi esittelemään monipuolisia kykyjään. Hänen ohjelmansa sisälsi Octavianin aarian Ruusuritarista, osan Pergolesin Stabat Materista sekä Poulencin laulun sekä Hugo Wolfin Mignon-laulun. Tyylikäs kattaus hyvin esitettynä.

Korealainen kontratenori Siman Chung (s, 1987) voitti yleisön puolelleen upealla tekniikallaan ja korukuvioillaan. Hänen esityksestään kävi hyvin ilmi se, miten opeasti kontratenorien tekniikka on kehittynyt viime vuosien aikana. Samalla kun ihailin Chungin tekniikkaa, jäin hieman miettimään, miten syvälliseen tulkintaan ääni antaa mahdollisuuden. Itselleni jäi varauksia Berlioz'n ja Mendelssohnin laulujen kohdalla. Sen sijaan Tancredin aaria Rossinin samannimisestä oopperasta oli täysosuma. Mielenkiintoista on nähdä, mihin tuomariston ymmärrys kontratenorien kohdalla yltää.

Illan toiseksi viimeinen esiintyjä oli suuriääninen romanialainen sopraano Iulia Maria Dan (s. 1987). Hän oli valinnut Händel-numeroksi Let the bright seraphin sekä ooppera-aariaksi Rusalkan laulun kuulle. Näitä täydensivät - jälleen kerran Rahmaninov- ja Strauss-numerot (Rosenband). Hienot esitykset mutta hieman pelkistetymmät tulkinnat ja enemmän pianissimoa peliin olisi voinut auttaa.

Illan päätti walesilainen sopraano Gwawr Edwards (s. 1984). Hänellä oli hieman pienehkö, kultivoitunut ääni ja ote esityksiinsä. Parhaiten hän pääsi esittelemään korulaulukuvioitaan Lindan aariassa Donizettiin oopperasta Linda di Chamonix.

VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - Alkukilpailut 1/8

Baritonit ensimmäisen alkuerän kärkeä

Mirjam Helin -kilpailun tuomaristo 2014: Ben Heppner (vas.), Nathalie Stutzmann, Franz Grundheber, Andrea Rost, Robert Holl, Maria Guleghina, Deborah Voigt ja oikealla tuomariston puheenjohtaja Jorma Silvasti. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.



Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies, professori Antti Arjava totesi VII Kansainvälisen Mirjam Helin -kilpailun avaussanoissaan, että kilpailu on 30-vuotisen taipaleensa aikana noussut yhdeksi merkittävimmistä laulukilpailuista maailmassa. Tämän vuoden kilpailu juhlistaa samalla Suomen Kulttuurirahaston 75-juhlavuotta päättäen sen tärkeimmät juhlatilaisuudet.

Tuomariston puheenjohtaja, Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti totesi omissa avaussanoissaan Mirjam Helinin merkityksen kilpailun luonteen ja ilmapiirin muodostumiselle. Samalla hän osoitti kiitokset juryn pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Tom Krauselle, jonka humaani ja kannustava ote vei kilpailuja Helinin viitoittamaan suuntaan. Silvasti toimii nyt toisen kerran tuomariston puheenjohtajana.

Muutamien poisjääntien vuoksi kilpailuun osallistuu yhteensä 43 laulajaa eli kunakin alkueräpäivänä 11-12 ja kussakin alkuerässä 5-6 laulajaa.

Varsinaisen kilpailun avaajan rooli oli osunut korealaiselle baritonille Hansung Yoolle (s. 1985). Hän on opiskellut Hampurissa ja sijoittunut aiemmin toiseksi mm. Münchenin ARD-kilpailuissa. Hän olikin juuri sopiva aloittaja kisalle, sillä hänen kauttaan rima asettui heti lähdössä korkealle. Hänellä oli hyvä tekniikka ja ääni, joita hän pääsi esittelemään Bachin Jouluoratorion, Henri Duparcin ja Robert Schumannin laulujen sekä etenkin Charles Gounoud'n Valentinin aariassa. Selvä suosikki jatkoon, vaikka kielten ääntämys jättikin toivomisen varaa.

Toisena esiintymisvuorossa oli korealainen sopraano Soomin Yu (s. 1987). Hän oli parhaimmillaan Otto Nicolain Windsorin iloisten rouvien parissa esittäen elämänmyönteisesti Madame Fluthin aarian. Hänen kohdallaan tuli esille se, että monilla aasialaisilla laulajille on erinomainen tekniikka, mutta prantamisen varaa on sekä tulkinnoissa - etenkin oratorio- ja kantaattitehtävien tyylissä - sekä kielessä.

Ensimmäisen puoliajan täydensi kiinalainen basso Shi Zong (s. 1982). Hänellä oli suhteellisen kevyt ääni. Lisäksi hän oli ainoa kilpailuun osallistuva basso, joten monelle kuulijalle oli pieni pettymys se, ettei kisassa nähdä tällä kertaa varsinaisia bassoja. Hänen esityksisään positiivisimman kuvan antoi hänen aariastaan, joka oli Ferrandon aaria Verdin Trubaduurista, jota hän on esittänyt myös oopperalavalla. Myös Camille Saint-Saëns'n Dance macabre sujui luonteikkaasti.

Aamupäivän jälkimmäisellä puoliskolla esiintyivät venäläinen sopraano Irina Baikova (s. 1987) ja yhdysvaltalainen baritoni John Brancy (s. 1988). Baikovalla on kaunis ääni ja tulkintaa vaikka toisille jakaa. Laulaminen meni osin ylitulkituksi ja hän otti vapauksia, jotka jättivät kuulijan mietteliääksi. Johtuuko Richard Straussin juhlavuodesta, mutta alkukilpailuun oli moni laulaja valinnut Straussin laulun ja varsin moni sen seuraksi Rahmaninovia. Baikova oli omimmillaan juuri Rahmaninovin kanssa.

Aamupäivän viimeinen esiintyjä John Brancy on luontainen esiintyjä, jolla oli sekä laulutekniikka, ääni että esiintyminen kohdallaan. Hän oli valinnut ohjelmaansa Mache dich mein Herze rein Matteus-passiosta sekä Schubertin ja Rahmaninovin liedit päättäen osuutensa Thomas'n Hamletin aariaan. Jos Matteus-passion tulkinta saattoi olla ylitulkittu, hänen muusikkoutensa ja tulkintansa sekä liedeistä että Hamletin aariasta olivat tähän mennessä parhaat. Hän myös sai aikaan ensimmäisen varsinaisen huutomyrksyn yleisön joukossa.

Kilpailun kaikkia eriä voi seurata sekä paikan päällä että radion ja internetin välityksellä. Suirat nettistriimaukset, jotka ovat katsottavissa myös jälkikäteen, antavat hieman erilaisen kuvan esiintyjistä kuin salissa kuultu ja nähty. Lähetysikkunassa käyty keskustelu on oli myös varsin vilkasta ainakin sen kokoomalähetyksen yhteydessä, jota itse seurasin.

VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu käyntiin maanantaina

Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun tunnus, jonka on suunnitellut akateemikko Sam Vanni.


VII Kansainvälinen Mirjam Helin - laulukilpailu  käynnistyy todenteolla huomenna maanantaina 4. elokuuta. Alkukilpailu järjestetään 4.-7. elokuuta Sibelius-Akatemiassa ja välikilpailu samoin kuin loppukilpailu Musiikkitalossa. Loppukilpailu pidetään 13. elokuuta.

Alunperin kilpailuun oli valittu 63 laulajaa, jotka poimittiin mukaan nauhojen perusteella yhteensä 326 tarjokkaasta. Lauantain arvonnassa selvisi, että paikalle oli saapunut yhteensä 46 kilpailijaa edustaen yhteensä 20 kansallisuutta. Suomalaisia kilpailijoita on mukana yhteensä viisi (38 hakijaa): mezzosopraano Katariina Heikkilä, sopraano Olga Heikkilä, sopraano Heli Huuki, sopraano Hannakaisa Nyrönen sekä baritoni Waltteri Torikka, joka on mm. Lappeenrannan voittaja vuodelta 2010.


Kilpailujärjestyksen arvonta 2. elokuuta. Kuva Heikki Tuuli.


Kaikkiaan kilpailijoiden äänialat jakautuvat seuraavasti: mukana on kaksi koloratuurisopraanoa, seitsemäntoista sopraanoa, kahdeksan mezzosopraanoa, kaksi kontratenoria, kolme tenoria, kolmetoista baritonia ja yksi basso. Sopraanojen ja baritonien osuus kilpailijoista on suuri ja esimerkiksi bassojen määrä on vain yksi.

Kilpailun aloittaa korealainen baritoni Hansung Yoo, jolle arvonnassa lankesi numero. Yksi. hänen jälkeensä laulajat esiintyvät aakkosjärjestyksessä.

Mirjam Helin -laulukilpailu on historiansa aikana vakiinnuttanut asemansa yhtenä arvostetuimmista laulukilpaluista. Tähän on vaikuttanut kilpailun ohjelma, juryn ammattitaito sekä ammattimaiset järjestelyt. Ratkaiseva merkitys on ollut myös sillä, että aiemmista voittajista moni on luonut merkittävän kansainvälisen uran. Edelliset voittajat ovat: 2009 Julia Lezhneva, Venäjä ja Kihwan Sim, Etelä-Korea; 2004 Eglise Gutiérrez, Kuuba ja Woo-Kyung Kim, Etelä-Korea; 1999 Elīna Garanča, Latvia ja Marcin Bronikowski, Puola; 1994 Kirsi Tiihonen, Suomi ja Che-Ye Yuan, Kiina; 1989 Andrea Rost, Unkari ja René Pape, DDR sekä 1984 Ning Liang, Kiina ja Vladimir Chernov, Venäjä.

Oman erityispiirteensä kilpailuun toi sen alkuvaiheista saakka se, että Mirjam Helin, jonka nimeä kilpailu kantaa, oli henkilökohtaisesti mukana kilpailuissa aina kuolemaansa vuonna 2006. Kilpailun järjestää Suomen kulttuurirahasto Mirjam Helinin testamenttivarojen ansiosta.

Mirjam Helin -kilpailua voi pitää yhtenä tärkeimmistä laulukilpailuista Cardiffin Singer of the World - kilpailun jälkeen. Tähän on vaikutrtanut voittajien menestyksen ohella (mm. René Pape, Elīna Garanča ja viimeksi Julia Lezhneva) maineikas tuomaristo. Tuomariston valinnassa on kiinnitetty huomiota nimenomaan lauluun ja tälläkin kertaa kaikki tuomarit ovat menestyneitä laulajia. Tuomariston puheenjohtajana toimii Jorma Silvasti ja muina jäseninä Franz Grundheber, Maria Guleghina, Ben Heppner, Robert Holl, Andrea Rost (Helin-voittaja), Nathalie Stutzmann ja Deborah Voigt. He kaikki ova menestyneet maailmalla sekä ooppera- että myös liedlaulajina.

Jos katsoo tuomareiden omia uria ja esiintymisiä, voi todeta, että mahdollisesti wagner- ja strauss-äänillä voisi olla pieni etulyöntiasema. Todellisuudessa äänityypillä ja ohjelmistolla tuskin on ratkaisevaa merkitystä voittajien valinnassa vaan laatu, muusikkous ja tulkinta tulevat varmasti ratkaisemaan. Mahdollisesti sattuman vaikutuksesta tuomaristossa on mukana useita laulajia, joiden suurimmat meriitit ovat Wagnerin parista (Heppner, Voigt ja Holl), mutta myös Franz Grundbeber, joka lauloi Hollantilasen Savonlinnan klassikko Lentävässä hollantilaisessa, jossa myös Jorma Silvasti oli mukana. Jos haluaa virittäytyä kisaan tuomareita kuuntelemalla se käy päinsä vaikkapa kuuntelemalla Giuseppe Sinopolin johtaman Die Frau ohne Schatten (1996), jossa laulavat Heppner, Voigt ja Grundheber.  

Tämän vuoden kilpailussa on ensimmäistä kertaa mukana varjoraati, joka arvioi blogissaan kilpailijoiden suorituksia. Nuorten musiikkiammattilaisten vertaisarviointi antanee yleisölle uusia näkökulmia kilpailun seuraamiseen. Varsinainen tuomaristo ei ohjesääntönsä mukaisesti kommentoi julkisesti eikä keskustele keskenään kilpailijoiden suorituksista arvioidessaan heitä. Varjoraatilaiset sen sijaan voivat kommentoida blogissaan esimerkiksi laulajien ääntä, tekniikkaa, tulkintaa ja esiintymistä. Varjoraadissa työskentelee neljä laulajaa ja yksi pianisti: baritoni Joonas Asikainen, tenori Petri Bäckström, mezzosopraano Ann-Marie Heino, sopraano Jenni Lättilä (puheenjohtaja) ja lied-pianistina palkittu Juho Alakärppä. Lontoolainen oopperakriitikko Yehuda Shapiro liittyy joukkoon kirjoittajavieraana väli- ja loppukilpailupäivinä.

Kilpailun miesten- ja naistensarjan voittajat saavat kumpikin 30 000 euroa, 2. palkinto on 20 000 euroa 3. palkinto 10 000 euroa ja 4. palkinto 5 000 euroa. Lisäksi jaetaan 3 000 euron palkinto parhaan suomalaisen yksinlaulun esityksestä ei-suomalaiselle laulajalle.

Alkukilpailussa  kukin laulaja esittää enintään 20 minuutin ohjelman, johon kuuluu: yksi 1600/ 1700-lukua edustava passio-, oratorio-, messu- tai kantaattiaaria (ei kuitenkaan wieniläisklassinen); kaksi yksinlaulua, joista ainakin toisen on oltava lied; ja yksi ooppera- tai konserttiaaria.

Jännittäviä kilpailupäiviä.