VII Kansainvälinen Mirjam Helin - laulukilpailu - Yhteenveto välikilpailusta

Mirjam Helin -kilpailun finalistit 2014. 
The finalists of the International Mirjam Helin Singing Competition 2014.
Kuva/photo: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.






Seitsemäs Mirjam Helin -laulukilpailu on ollut tasokas ja kenties tasaväkisin kilpailun 30-vuotisessa historiassa. Kisaan pyrki yhteensä 236 osanottajaa, joista mukaan karsittiin 63. Lopullinen osanottajamäärä on 46 edustaen 20 kansallisuutta. tuomaristo valitsi välikilpailuun 19 laulajaa, joista tullaan edelleen 8 valitsemaan loppukilpailuun.

Tein alkuerien perusteella oman listani jatkoonmenijöistä. Omalle listalleni osui oikein 13/19. Leikin jatkamiseksi olen laatinut oheisen listan välikilpailun perusteella. Tämä listaus on tehty ennen viimeistä välierää ja täydennän sen välierän jälkeen.

Tämä ei ole eikä sen ole tarkoitus olla paremmuusjärjestys, sillä sen päättää tuomaristo. Tuomareiden valinnoissa painottuvat monet tekijät: äänimateriaali,  tekniset valmiudet, tulkinta ja myös äänityypin kysyntä sekä persoonallisuus ja karisma.

Olen korjannut oman listani viimeisen välierän jälkeen niin että listalle jäi kummassakin sarjassa neljä nimeäi nimeää kummassakin sarjassa, vaikka jatkoon voi päästä yhteensä vain kahdeksan laulajaa. Tulos oli tällä kertaa 5/8. Tuomaristo näyttää painottaneen nuoruutta ja oopperaosaamista/ääntä, mikä selittää auuren osan eroista. Monet rajatapaukset olivan varmaan seuraavina listoilla. Tuomariston ja minun yhtenevät valinnat on merkitty värillä.

Miesten sarja: 

Beomjin Kim, tenori, korealaimen
Leon Kosavic, baritoni, kroatialainen
Matija Meic, baritoni, kroatialainen
Jonathan Winell, tenori, yhdysvaltalainen

Tuomariston valinta:
Dmytro Kalmuchyn, baritoni, ukrainalainen

Naisten sarja:

Iulia Maria Dan, sopraano, romanialainen
Kateryna Kasper, sopraano, ukrainalainen
Sunyoung Seo, sopraano, korealainen
Florie Valiquette, sopraano, kanadalainen

Tuomariston valinta:
Elena Guseva, sopraano, venäläinen
Ekaterina Morozova, sopraano, venäläinen

VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - Välikilpailu 3/4

Finaalipaikkoja jaossa

Leon Kosavic. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.








Sunnuntain ensimmäiseen välierään oli valikoitunut useita alkuerien suosikkeja ja siksi yleisö sai kuultavakseen kilpailun sijaan monta todella tasokasta konserttia. Leikillisesti maaottelua käytiin kroatialaisten, korealaisten ja ukrainalaisten kesken täydennettynä venäläisedustuksella. Tässä vaiheessa kilpailu näytti kääntyvän kroatialaisten voitoksi.

Välierän ensimmäinen laulaja oli nuori kroatialainen baritoni Leon Kosavic (s. 1991), joka valloittavalla persoonallaan, mukautumiskyvyllään ja vaihtelevilla tulkinnnoillaan oli valloittanut yleisön alkuerässään. Välierään hän oli valinnut hieman vakavamman ohjelman, johon kuuluivat Sibeiuksen laulu Fågellek, kuusi Schubertin laulua Heinrich Heinen teksteihin sekä aariana Malatestan aria Donizettin Don Pasqualesta, jolla tunnelma jälleen kerran muuttui. Ihailin hänen baritoninsa väriä äänenkäyttöä sekä ennenkaikkea tulkintoja, joissa sekä hänen muusikkoutensa että hyvä tekstin ääntäminen  - saksassa - auttoivat. Kosavic kuuluu edelleen suosikkien joukkoon finaalipaikkoja ja palkintosijoja jaettaessa. Kosavicin välieräsuoritukset.


Liparyt Avietisian.  Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014. 



Toisena esiintyjänä oli vuorossa ukrainalainen tenori Liparyt Avietisian (s. 1990). Hänen upea ternorinsa herätti ihastusta alkuerässä ja sijoitti hänet kolmen todella vahvan tenorin kärkiryhmään. Välierään hän oli valinnut seitsemän Tsaikovskin laulua, Sibeliuksen Soluppgångin ja aariana Don Josén kukkaisaarian Bizet'n Carmenista. Niin hienosti ja kauniilla äänellä kuin hän ohjelmansa esittikin, joista erityisesti Tsaikovskin laulut olivat mieleenpainuvia, jäi hän tenoraalisessa loistossa Kimin lauantaina esittämän Edgardon varjoon ja näin valitettavasti jää ilman loppukilpailuppaikkaa. Avietisianin välieräsuoritukset.


Matija Meić. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.



Sen sijaan toinen kroatialainen baritoni Matija Meić (s. 1986) pani pelin tiukaksi. Hän oli yksi omista suosikeistani jo alkuerissä ja nyt hän nosti panoksia erinomaislle ohjelmistovalinnallaan sekä upeilla tulkinnoillaan. Hänenllä on ehkä paras tekninen koulutus mukaanlukien kielten tuntemus. Hän oli laatinut hieman riskipitoisen ohjelman. Avausnumerona oli Tauno Pylkkäsen Pastorale Aino Kallaksen tekstiin. Siinä hän osoitti täydellistä suomenkielen lausuntaa sekä teki tulkinnan, jollaista vain ani harvoin kuulee. Liedosastoksi hän oli valinnut viisi laulua brittiläisen Gerald Raphael Finzin sarjasta Let us garlands bring. jonka sanat ovat Shakespearen. Niissä hän pääsi näyttämään sekä äänensä taipuisuuden että tulkinnan monipuolisuutta. Hän päätti osuutensa Enricon aariaan Cruda, funesta smania Lucia di Lammermoorista.. Hänen taitavana pianopartnerinaan oli Tuula Hällström. Meicin välieräsuoritukset.


Ekaterina Morozova. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.



Tauon jälkeen vuorossa olivat naiset. Ensimmäisenä oli vuorossa venäläinen sopraano Ekaterina Morozova (s. 1987). Hänellä on suuri kantava ääbni ja voimakas tunneilmiaus. Liäski hänellä oli myös erittäin kauniit ja kantavat pianissimot. Hänen ohjelmansa oli valittu osin riskillä ja osin varman päälle.Useimmista muista venäläisistä osanottajista poiketen hänen ohjelmansa keskiössä oli viisi Sergei Prokofjevin laulua Anna Ahmatovan runoihin. Hän esitti ne suurella tunteella ja taidolla. Hän aloitti ohjelmansa Imogeneen aarialla Bellinin oopperasta Il Pirata, jossa hän pääsi näyttämään suurtenlavojen tenhovoimaansa. Suomalaisteokseksi hän oli valinnut Sibeliuksen Diamanten på marssnön saksankielisen version. Keskittymällä parhaaseen osaamiseensa Morozova saattoi hyvinkin varmistaa loppukilpailupaikan. Näin ainakin omalla listallani. Hänen pianistinaan oli Hans-Otto Ehrström joka tarjosi nautittavaa kuultaaa varsinkin Pprokofjevin parissa. Kosekattav konserttiosuus kaiken kaikkiaan. Morozovan välieräsuoritukset.


Sunyoung Seo. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.



Aamun välierän viimeinen esiintyjä oli korealainen sopraano Sunyoung Seo (s. 1984), jonka Madama Butterfly nosti alkuerän perusteella yhdeksi suurista suosikeista. Välierässä hän esitti Sibeliuksen Flickan kom hyvin eläytyen ja hyvällä ruotsilla. Aarianumerona hänellä oli Neddan aaria Leoncavallon I Pagliaccista. Se täydensi kuvaa hänestä tulevana italialaisen oopperan tähtenä. Suurimmat odotukset oli kuitenkin pantu lauluosuuteen, joksi hän oli valinnut Richard Straussin laulusarjan Vier letzte Lieder. Se onnistui yhteistyössä Kristian Attilan kanssa eriomaisesti, vaikka sarja onkin totuttu kuulemaan orkesterisäestyksen kanssa. Seo tarjosi kokonaisen konserttiohjelman, jota kuunnellessa unohti olevansa kilpailuissa. Itseasiassa näin on käynyt välierien aikana jo useasti.
Seon välieräsuoritukset.

VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - Välikilpailu 2/4

Suosikit astuvat lavalle

Ukrainalainen Kateryna Kasper on alku- ja välierien perusteella yksi naistensarjan suosikeista. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014

Lauantain toisessa alkuerässä esiintyi useampi laulaja, jotka olivat saanet yleisön vankan tuen jo alkuerissä. Maaottelu korealaisten ja ukrainalaisten laulajien kesken jatkuu tiukkana samoin sopraanojen ja baritonien kisa. Noususssa vedonlyöntilistoilla ovat harvinaisen tenoriäänen omaavat laulajat. 

Kaikkia launtain laulajia yhdisti se, että välikilpailun ohjelmistot oli valittu ja suunniteltu huolella. Iltaerän laulajista moni oli päätynyt yhden säveltäjän tuotannon laajempaan esittelyyn - pakollisen suomalaisen laulun ja ooppera-aarian lisäksi. Osa oli suunnitellut ohjelmansa punaisen langan sopivan teeman ympärille. Molemmilla tavoilla syntyi hyviä pienoiskonsertteja. Tuomariston kannalta useamman säveltäjän - ja ennenkaikkea kielen - esittely saattoi lopulta olla parempi ratkaisu.

Elena Guseva. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014



Iltaosuuden avasi venäläinen sopraano Elena Guseva, (s. 1986)  joka ihastutti minut alkuerässä äänellään ja tulkintavoimallaan. Välikilpailuun hän oli valinnut vaativan Alban Bergin seitsemän varhaista laulua sekä Sibeliuksen laulun Flickan kom ifrån sin älsklings möte. Aarianumerona hänellä oli Agathen aaria von Weberin Taika-ampujasta. Alkukilpailussa muodostunut käsitys häneen vahvuuksistaan voimistui edelleen. Tässä on yksi parhaista venäläisistä äänistä, jossa onn myös ilmaisuvoimaa. Hänen suurin puutteensa on vieraiden kielten lausunnassa ja siksi ihmettelin, miksi häm ei ollut valinnnut mukaan yhtään venäjänkielistä laulua, joissa hänellä olsi paljon annettavaa. Laulajan kokonaisesitystä paransi hyvä yhteistyö Evgeniya Lapukhina. Gusevan välieräsuoritukset.

Katariina Heikkilä. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014



Toisena oli vuorossa Suomen toinen välieriin päässyt edustaja, mezzosopraano Katariina Heikkilä  (s. 1985)  Alkuerien tapaan hän oli suunnitellut rohkean ja persoonallisen ohjelman, jossa keskiössä olivat seitsemän Johannes Brahmsin laulua. Suomalaiseksi numeroksi hän oli valinnut Heino Kasken Niin mustina muratit kiertää ja rohkeaksi aariavalinnaksi Benjamin Brittreniä tällä kertaa Lucretian aarian oopperasta Lucretian raiskaus. Heikkilällä on erittäin kaunis ja persoonallinen ääni. Hän on selvästi löytänyt tyylinsä ja välierä oli pikemminkin hieno konsertti kuin kilpasuoritus. Oli hienoa kun esityksestä saattoi nauttia täysin siemauksin. Heikkilän välieräsuoritukset.

Dmytro Kalmuchyn. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014



Kolmas laulaja oli kilpailun nuorin osanottaja ja jo alkuerissä loistanut ukrainanlainen baritoni Dmytro Kalmuchyn (s. 1993)  Tämä 21-vuotias lahjakkuus omaa upean äänen eikä rohkeutta puutu tulkinnoiusta tai ohjelmistovalinnoista. Välieräohjelman keskiössä oli kahdeksan Richard Straussin laulua (Opus 10). Hän selviiti ne hyvin, mutta ehkä olisi kannattanut jakaa ohjelma parin säveltäjän kesken sillä nyt tulkinnat alkoivat muistuttaa liikaa toisiaan samoin kuin hänen puutteellinen saksanääntämyksensä alkoi vaivata paikoin. vaivata ja eräissä. Suomalaisena lauluna oli Sibeliuksen Svarta rosor, nopea suoritus jossa lopetuskaan ei ollut tavanomaisin. Ooppera-aariana hänellä oli Riccardon aaria Bellinin Puritaaneista, joka ei yltänyt alkuerän Don Giovannin tasolle. Hänellä on edessä suuri tulevaisuus ja saa nähdä kuinka pitkälle hänen rahkeensaa riittävät tällä kertaa. Kalmuchynin välieräsuoritukset.

Tauon jälkeen lavalle asteli yksi naistensarjan ennakkosuosikeista jo alkuerissä tulkinnoillaan hurmannut ukrainalainen sopraano Kateryna Kasper (s. 1986). Hän oli valinnut ohjelmakseen sarjan lauluja, joita yhdisti nuori rakkaus. Sibeliukselta mukana oli eniten esitetty Var det en dröm, jonka tulkinta istui hyvin suomalaiseen makuun. Hän oli erittäin hyvin kotonaan niin saksankielisessä perusohjelmistossa kuin Poulencin laulujen parissa. Aarianumerona oli Aspasian aaria Mozartin tuntemattomasta oopperasta Mitridate, re di Ponto, jossa hän pääsi esittelemään hienoa kuviotekniikkaansa. Välierä vahvisti Kasperin asemaa yhtenä voittajaehdokkaista. Mutta tärkeämpää on että hän on kultivoitunut tulkitsija ja valmis taiteilija. Kasperin välierän ohjelma.


Beomjin Kim. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014



Illan viimeinen laulaja oli korealainen tenori Beomjin Kim (s. 1990), joka oli ottanuit pisteet alkuerässä Fredericon valituksella. Hänen hieno tenorinsa tuli ilman muuta parhaiten esille jälleen italialaisessa ohjelmistossa Paolo Tostin laulussa L'alba separa dalla luce ja ennenkaikkea aarianumerossa, joka oli Donezettin Edgardon aaria Lucia di Lammermoorista. Siinä oli oikea sointi enkä voinut kuin ihastella häneen ääntään ja tekniikkaansa. Lauluohjelmaksi hän oli valinnuts viisi laulua Robert Schumannin sarjasta Dicterliebe. Näissä häiritsi paikoitellen tyylin vapaa käsittely sekä saksan ääntämys. Esimerkiksi laulu Die Rose, die Lilie meni nopeusennätyksen metsästykseksi tulkinnan kustannuksella. Myös hän esitti Sibeliuksen Var det en dröm -laulun, joka oli lähinnä äänen esittelyä, mutta hän on vasta 24-vuotias. Mutta italiankielinen ohjelmisto, siinä sekä ääni että tulkinta olivat kohdallaan. Ja se Edgardo. Pelkästään sillä luo hienon kansainvälisen uraan. Kimin välierässä esittämä ohjelma.

VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - Välikilpailu 1/4

Kilpailu jatkuu tasaisena

Romanialainen sopraano Iulia Maria Dan otti Musiikkitalon hienosti haltuunsa ja nosti osakkeitaan. Kuva: Heiki Tuuli, Mirjam Helin, 2014 

Alkuerien jälkeen Mirjm Helin -kilpailu siirtyi vanhasta Sibelius-Akatemian salista Musiikkitalon konserttisaliin. Muutos oli kohtuullisen suuri sekä laulajille että yleisölle. Samalla kun puitteet muuttuivat suuremmiksi, jäi pahin helle taakse. Totuttelu salin akustiikkaan oli osalle laulajista helppoa ja osalle se vaati enemmän työtä. Muutama laulaja, jonka ääni täytti helposti Sibelius-Akatemian ja jonka uskoi helposti täyttävän myös Musiikkitalon, tuntui yllättäem joutuvan taistelemaan saadakseen salin haltuunsa. Musiikkitalon akustiikka ei kokemuksen perusteella ole paraas laulajille. Monelle kuulijalle kilpailu oli varmasti myös ensimmäinen mahdollisuus kuulla liediä tässä salissa. Jälleen täytyy todeta, että istumapaikalla on Musiikkitalossa on suuri merkitys kuulokokemukseen. Itse istuin takapermannolla, josta kuultuna osa laulajista jäi melko etäisiksi etenkin aamum välierässä. Ilmastointilaitteiden hurina häiritsi paikoitellen kuuntelukokemusta.

Sibelius-Akatemian tiiviistä ja joka kuumasta tunnelmasta siirryttiin neutraalimpaan ja osin etäisempään ilmapiiriin. Heti on kyllä myös todettava, että osaava laulaja saa aikaan erinmaista laulua myös Musiikkitalossa ja päivän kuluessa tunnelma katsomossa nousi jälleen nyt korkealla olevaan kattoon. Kaikki jatkossa olevat laulajat ovat erinomaisia tai vähintään hyviä. Siksi välikilpailussa olikin helppo keskittyä pienoiskonsertteihin, kun ei tarvinnut pelätä yhdenkään laulajan puolesta. Kaikki esitykset ovat kuultavissa vuoden ajan YLE Areenassa.


Hansung Yoo. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.


Välierät aloitti kuten alkuerätkin korealainen baritoni Hansung Yoo (s. 1985). Hän on kokenut kilpailija ja laulaja joka on sisäitänyt esittämänsä ohjelmiston eriomaisesti. Hänellä on mahdollisuus keskittyä tulkintaan kun tekniikka ja esimerkiksi kileten lausuminen ovat hallinnassa. Hän oli päätynyt ohjelmassaan laulukokoelmaan, jossa eri säveltäjine kappaleet seurasivat toisiaa kuitenkin loogisessa järjestyksessä. Hän pääisi esittämään taitojaan ja linjakasta lauluaan neljällä kielellä. Suomalaiseksi lauluksi hän oli Yrjö Kilpisen Leinon runoon säveltämän Illalla. Se oli sekä tulkinnnan että ääntämyksen kannalta yksi parhaista ulkomaalisen esittämästä suomalaisesta laulusta tähän mennessä. Ooppera-aariakseen Yoon oli valinnut Gérardin aarian Giordanon Andrea Cheniérista, jossa hän ehkä selvimmin joutui kamppailemaan akustiikan kanssa. Yoon esitykset välierässä.


Rihab Chaieb. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.


Toisena oli vuorossa kanadalainen mezzosopraano Rihab Chaieb (s. 1987). Hän aloitti välieräohjelmansa Rosinan aarialla Rossinin Sevillan parturista, joka ei valitettavasti onnistunut täydellisesti. Hänen ohjelmansa oli kunnianhimoinen, sillä sen rungon muodostivat viisi Alberto Ginasteran argentiinalaista laulua eikä suomalainenkaan laulu ollut tavallisimmasta ja helpoimmasta päästä (Sallisen Ei mikään virta). Näissä hän pääsi hyvin esittelemään kaunista ääntään ja eläytymiskykyään. Ginasterassa hyvä yhteistyö Kiril Kozlovskyn kanssa tuli myös hyvin esille. Chaiebin esitykset välierässä.


Siman Chung. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.


Kolmas laulaja oli korealainen kontratenori Siman Chung (s. 1983). Hän teki alkuerässä vaikutuksen bravuurisella tekniikallaan joskin tulkintaa olisi kaivannut lisää. Samat elementit tulivat esille myös hänen välieräohjelmassaan, joka sisälsi yhteensä kuuden säveltäjän teoksia viidellä eri kielellä. Tekninen taituruus tuli hyvin esille, mutta näinkin erilaiset laulut kuulostivat näin esitettyinä liian samankaltaisilta. Toisaalta vika saattoi olla myös kuulijassa, joka kuuli Sibeliusta ensimmäistö kertaa kontratenorin esittämänä. Kielten ääntämisessä olisi myös parantamisen varaa. Omimmillaan hän oli sen sijaan Händelin Rinaldon aariassa. Chungin esitykset välierässä.

Tauon jälkeen esiintymisvuoron sai romanialainen sopraano Iulia Maria Dan (s. 1987). Hän oli erän suurin yllättäjä, joka sai sekä salin että yleisön puolelleen. Myös hän oli valinnut ohjelmaansa koosteen kuudelta säveltäjältä mukana romanialaisen George Enescun Le galop. Hänen lyyrinen sopraanonsa läpäisi salin hienosti ja hänen esityksissään tuli esille sekä hyvä koulutus Baijerin valitionoopperan oopperastudiossa että kielitaito. Itse pidin myös hänen tulkinnastaan Sibeliuksen Svarta rosor -laulussa. Varsinaisen voiton hän keräsi Violettan suuressa È strano - aariassa Verdin Traviatasta. Siinä hänen hieno tekniikkansa ja korukuvioiden esittely pääsivät valloilleen. Alkuerässä hän oli omalla listallani rajatapaus jatkoon pääsyyn, mutta nyt hän onnistui tekemään aamun parhaan kokonaisuuden. Danin esitykset välierässä.

Anna-Maria Gieron. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.



Ensimmäisen välierän päätti saksalainen sopraano Anna-Maria Gieron (s. 1990). Hänella on kaunis kirkas lyyrinen sopraano, hyvä tekniikka ja tyylitajua. Näitä kaikkia hän pääsi esittelemään monipuolisessa ohjelmassaan (Schubert, Faure, Mahler, Strauss), joissa liedin perinteet tulivat hyvin esille. Sibelius-numerona oli suosituin Var det en dröm, joka sopi hänelle hyvin, Aariaksi hän oli valinnut Leîlan aarian Bizet'n Helmenkalastajista. Hyvät esitykset mutta tuskin vievät nuorta laulajaa vielä tässä kilpailussa finaaliin. Gieronin esitykset välierässä.

VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - Alkukilpailut 8/8

Viimeisen erän ilotulitus

Suomen suurin toivo Mirjam Helin - kilpailuissa on baritoni Waltteri Torikka, joka sai alkukilpailujen raikuvimmat suosionosoitukset. Kuva : Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.

Mirjam Helin -kilpailun järjestäjillle sattui alkuerien kohdalla hyvä arpaonni, sillä arvonta oli heittänyt viimeiseen erään viisi laulajaa, joilla oli yleisölle annettavaa sekä määrässä että laadussa. Kotiyleisön riemuksi tähän joukkoon oli valikoitunet myös miestensarjan ainoa suomalainen edustaaja ja yleisön lemmikki Waltteri Torikka.

Viimeisen alkuerän avasi puolalainen kontratenori Michał Sławecki (s. 1988). Hän edusti hyvin puolalaisia kontratenoreita. Hänellä on kaunis lyyrinen ääni ja hyvä tulkinnallinen ote. Kunhan hän saa tekniikkansa vielä täysin kohdalleen, on hänellä paljon annettavaa. Hänen osuutensa parasta oli Vidit suum Pregolesin Stabat Materista. Pidin myös hänen Aaron Copland -numerostaan Heart, we will forgive him, mutta vähemmän WolfinVerschwiegene Liebe -liedistä.

Toisena oli vuorossa kenties kisan odotetuin baritoni, Waltteri Torikka (s.  1984). Lappeenrannan voittaja oli valinnut ohjelmansa dramaattisesti erinomaisesti. Aloituksena oli J. S. Bachin Ich habe genug, jonka tulkinta oli puritaanisen luterialinen ilman turhia väristyksiä. Sitä seurasivat hienosti tulkittu Schumannin pastoraalinen Ich wandelte unter dem Bäumen ja Mozartin Cosi dinque tradisci. Hän päätti osuutensa suorastaan riehakkaasti Tšaikovskin Don Juanin Serenadiin. Ja yleisö oli täysin myyty ja jatkopaikka selvä.


Kanadalaisen sopraanon  Florie Valiquetten korukuviot tulivat luontevasti ja oleellisena osana kokonaistulkintaa. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.







Ennen viimeistä taukoa esiintyi vielä kanadalainen sopraano Florie Valiquette (s. 1986). Hän esitti kilpailun kauneinta kuviolaulua, jossa korukuviot olivat keskeinen osa tulkintaa. Hänellä oli myös kauniit pianissimot. Hän onnistui hyin kaikissa numeroissaa, mutta Giuliettan aaria Bellinin I Capuleti e i Montechi -oopperasta olisi jo yksin tuonut jatkopaikan. Eva Dell'Acquan Villanelle jäi soimaan vielä tauon ajaksi.

Tauon jälkeen jäljellä oli kaksi bravuuriesittäjää ja esitystä. Näistä pelin avasi yhdysvaltalianen tenori Jonathan Winell (s. 1984). Hänellä on  vaaleasävyinen, pohjoismaistyyppinen tenori, jonka vahvat perusominaisuduet tulivat hyvin esille Händelin Messias-aariassa sekä Quilterin ja Straussin lauluissa (Zueignung). Mutta kaikki odottivat hänen suoritustaan Donizettin bravuuriaariasta Ah' mes amis. Hänellä ei ollut pienimpiäkään vaikeuksia laulaa kaikki korkeat sävelet leikitellen. Vaikka ääni ei ole hunajaisin oli kaikki kohdallaan. Tällaisella äänellä ja tekniikalla on helppo povata hyvää sijoitusta sekä kisassa että uraa maailman näyttämöillä Kovin moni ei ottaisi tällaista riskiä jo alkukilpailussa.

Alkuerien viimeinen kilpailija oli venäläinen mezzosopraano Victoria Yarovaya (s. 1985). Hän haastoi muut korulaulajat Vivaldin Judithan voitonlaululla sekä Schubertin liedillä Gretchen am Spinnrade ja Tšaikovskin serenadilla. Hän oli panostanaut kaiken dramaattisen taitonsa Rosinan aariaan Una voce poco fa Rossinin Sevillan parturista. Näin koomista Rosinaa harvoin näkee ja esitys sopi loistavasti päättämään erittäin tasokkaat alkuerät. Itse olisin päästänyt tämän ilopillerin jatkoon, mutta tyylikysymykset taisivat pudottaa hänet tuomariston jatkolistoilta.

Kuunneltuani kaikki alkuerät kohtuullisen lämpimässä Sibelius-Akatemiassa, en kadehti tuomareiden tehtävää. Pakostakin keskittymiskyky ajoittain karkaa, jolloin esimerkiksi esiintymisjärjestyksellä ja ajankohdalla voi olla merkitystä jatkoonpääsylle. Samoin laulajat kuulostivat erilaisilta salin eri osissa, radiossa ja erinomaisissa striimeissä Kaikki esitykset ovat kuunneltavissa YLE:n sivuilla vuoden ajan, joten laulajiin ja kilpaan on helppo palata syksyn viimassa. Erityiskiitokset kaikille kilpailun pianisteille, jotka tukivat laulajia kautta linjan ja saivat heidän parhaat puolensa hyvin esille.

Oma yhteenvetoni alkukilpailusta on päivitetyssä blogissani. Omaan varjolistaani osui oikein 13/19 eli paremmin kuin jalkapalloveikkauksessa.

VII Kansainvälinen Mirjam Helin - laulukilpailu

Yhteenveto alkukilpailusta

Kilpailijoiden kohtalo on nyt tuomariston käsissä. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin 4.8.2014

Seitsemäs Mirjam Helin -laulukilpailu on ollut tasokas ja kenties tasaväkisin kilpailun 30-vuotisessa historiassa. Kisaan pyrki yhteensä 236 osanottajaa, joista mukaan karsittiin 63. Loåpullinen osanottajamäärä on 42 edustane 20 kansallisuutta. Syynä viime hetken peruutuksiin on luultavasti musiikkikilpailujen suuri määrä ja se, että mahdollinen voitto tai palkintosija on jo avannut riittävästi ovia. Riski hävitä voi myös olla jo voittaneille liian suuri.

Huomionarvoista tällä kertaa on ollut myös baritonien ja sopraanojen suuri määrä, kun taas tenoreita ja mezzosopraanooja opn ollut vain muutama ja bassoja vain yksi.

Yleishavantona voi todeta miestensarjan korkean tason, joka kokonaisuutena on naistensarjaa korkeampi. Etenkin erinomaisia baritoneja on ollut jopa ylenmäärin ja mukana olleet pari tenoria olivat ensiluokkaisia, joista moni oopperatalo olisi kateellinen. Kun Suomessa valitetaan miesäänien puutetta, samaa ei voi sanoa Mirjam Helin -kilpailustra.

Kuten monissa muissakinkin laulukisoissa kandidaatteja ja ehdokkaita oli jälleen runsaasti Koreasta sekä Ukrainasta. Kiinalaisia oli tällä kertaa aiempaa vähemmän . kun taas itäeurooppalaisten määrä näyttäisi olevan kasvussa. Yllätys on se, että pohjoismaisia kisailijoita ei ollut varsinaisessa kilpailussa lainkaan. Suomalaisten määrä - viisi - oli hyvä suhteessa kokonaisuuteen.

Hyviä parannuksia aiempiin kisoihin ovat varjoraati, tuomareiden mestarikurssit sekä Singer's Studio, jonka veti Deborah Voigt.

Ohessa oma listaukseni suosikeista. Tämä ei ole eikä sen ole tarkoitus olla paremmuusjärjestys, sillä sen päättää tuomaristo. Tuomareiden valinnoissa painottuvat monet tekijät: äänimateriaali,  tekniset valmiudet, tulkinta ja myös äänityypin kysyntä sekä persoonallisuus ja karisma.

Olen listannut tähän laulajia, joita kuulisin mielelläni väli- ja mahdollisesti loppukilpailussa. Listaus on tehty ennen viimeisen alkuerän laulajia ja  päivitetty erän perusteella sekä tuomariston päätöksen mukaisesti. Samoja nimiä oli 13/19. Tuomariston välikilpailuun valitsemat laulajat on merkitty värillä.

Miesten sarja: 

Hansung Yoo, baritoni, korealainen
John Brancy, baritoni, yhdysvaltalainen
Björn Bürger, baritoni, saksalainen
Siman Chung, kontratenori, korealainen
Dmytro Kalmuchyn, baritoni, ukrainalainen
Beomjin Kim, tenori, korealaimen
Leon Kosavic, baritoni, kroatialainen
Matija Meic, baritoni, kroatialainen
Waltteri Torikka, baritoni, suomalainen
Jonathan Winell, tenori, yhdysvaltalainen

Tuomariston valinta ei listalla:
Liparyt Avietisian, tenori, ukrainalainen

Yhteensä 9 mieslaulajaa.

Naisten sarja:

Elena Guseva, sopraano, venäläinen
Katariina Heikkilä, mezzosopraano, suomalainen
Nikoleta Kapetanidou, sopraano, kreikkalainen
Kateryna Kasper, sopraano, ukrainalainen
Marion Lebegue, mezzosopraano, ranskalainen
Ekaterina Morozova, soåpraano, venäläinen
Tatjana Schneider, koloratuurisopraano, saksalainen
Sunyoung Seo, sopraano, korealainen
Florie Vakliquette, sopraano, kanadalainen

Tuomariston valinta ei listalla:
Rihab Chaieb, mezzosopraano, kanadalainen
Iulia Maria Dan, sopraano, romanialainen
Anna-Maria Gieron, sopraano, saksalainen
Hagar Sharvit, mezzosopraano, israelilainen/saksalainen

Yhteensä 10 naislaulajaa.

VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - Alkukilpailut 7/8

Tuomaristolle paineita

Korealainen sopraano Sunyoung Seo on yksi naistenkilpailun suosikeista. Kuva Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.

Neljännen ja samalla viimeisen alkueräpäivän Sibelius-Akatemiassa aloitti suomalainen sopraano Hannakaisa Nyrönen (s. 1985) Hän on valmistunut Sibelius-Akatemiasta vuonna 2011. Hänellä on kaunis ääni, mutta lieneekö johtunuut jännityksestä vai lämmöstä, mutta hän ei valiettavasti syttynyt parhaimpaansa Bachin Magnificatissa eikä Donna Elviran aariassa Mozartin Don Giovannista. Sen sijaan hänen elöytymikyvystään ja äänestään saatiin nauttia Schubertin liedin Die Forelle ja Luzzin Ave Marian parissa.


Suomalainen sopraano Hannakaisa Nyrönen. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.








Toisena laulajana oli vuorossa ukrainalainen baritoni Oleksandr Pushniak (s.  1983). Hänellä on muheka baritoni ja työskentelee parhaillaan  Braunschweigin oopperassa. Hän lauloi Donnerin osan Castorfin ohjaamassa Reininkullassa Bayreuthissa 2013. Hän oli valinnut ohjelmaansa Louis Spohrin aarian ja Ostapin aaria Lysenkon oopperasta Taras Bulba. Liedeinä hänellä oli Schubertin Die Forelle ja Tšaikovskin Otšego. Voi olla, että melko tuntemattiomat teosvalinnat ja staattinen esitys koituvat hänen kohtalokseen äänen painoarvosta huolimatta.

Kolmas laulaja oli saksalainen koloratuurisopraano Tatjana Schneider (s. 1987). Hän on osallistunut lukuisiin kilpailuihin ja opiskellut mm. Hans Eisler Akatemissa Berliinissä. Hänellä oli ohjelmassa Vivaldin Judithan aaria sekä Donizettin Lucian aaria Regnava nel silenzio Lucia di Lammermoorista. Näitä täydensivät Straussin Ich Schwebe ja Dell'Acquan Villanelle. Hänellä olivat korukuviot, tyyli ja tulkinta varmassa hallinnassa

Tauon jälkeen oli vuorossa korealainen sopraano Sunyoung Seo (s. 1984). Hän on opiskellut sekä Koreassa että Saksassa ja saanut useita ensipalkintoja mm. Tšaikovski- ja Maria Callas -kilpailuissa 2011. Hänellä oli ohjelmassaan Händel-numerona Messias-oratorion aaria How beautiful are the feet sekä aariana Butterflyn aaria Puccinin Madama Butterflysta. Liedeiksi hän oli valinnut Mahlerin Lob des hohen Verstandes sekä Ravelin La flute enchantée. Hänen esityksistään paitoi mattitaito kaikilla osa-alueilla jotka tukivat hänen kaunista ääntään. Hän kuuluu ehdottomasti kilpailun suosikkeihin.

Israelilais-saksalainen  mezzosopraano Hagar Sharvit (s. 1986) on kokenut kilpailija ja taskussa mm. voitto Brahms-kilpailuista. Hän oli valinnut ohjelmaansa Händel-aariaksi Lucretian aarian sekä aarianumeroksi Ottavian aarian Monteverdin Poppean kruunauksesta. Liednumerot olivat Wolfin Mignon ja Schubertin Der Zwerg. Hänen varmat tulkintansa kuuluivat kilpailun parhaimmistoon.

Aamuerän päätti valkovenäläinen baritoni Ilya Silchukov (s. 1989). Hänelläkin on runsaasti kilpaiiluja takanaan. Ohjelmaksi hän oli valinnut Graunin aarian Der Tod Jesu sekä Guglielmon aarian Mozartin Cosi fan tuttesta. Liedeinä Rimski-Korsakovia ja Schumannia. Kaikki ammattimaisesti tulkittuina.