Miika Nousiainen - Metsäjätti

Ystävyys rakennemuutoksen kynsissä

Miika Nousiainen: Metsäjätti. Pirjo Määttä, Heikki Pitkänen ja Jani Karvinen. Kuva: © Kansallisteatteri / Tekla Pohjolainen, 2013








Miika Nousiainen (s. 1979) on yksi tämän hetken suosituimpia humoristejamme. Hän käsittelee teoksissaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita mutta älyllisen huumorin kautta. Hän on kirjoittanut kolme varsinaista romaania; Vadelmavenepakolainen (2007), Maaninkavaara (2009) sekä Metsäjätti (2011), jotka kaikki on sovitettu näytelmiksi. Kansallisteatteri on tarttunut Maaninkavaaran jälkeen Metsäjätti-romaaniin. Sen on Kansallisteatterille ohjannut ja dramatisoinut Aleksis Meaney, jolle teos on samalla debyytti päänäyttämöllämme.

Metsäjätti on samaan aikaan perinteinen kaverisuhteen kuvaus ja kasvukertomus sekä kertomus Suomen perusteollisuuden - puunjalostusteollisuuden - rakennemuutoksesta, joka vaikuttaa sekä maamme aluerakenteeseen että ihmisten elinolosuhteisiin ja elinmahdollisuuksiin. Näytelmä hakee vastauksia siihen, miten henkilökohtainen onni ja menestys kilpailevat ystävyyden ja velvollisuuksien  lähimmäisistä kanssa.

Miika Nousiainen: Metsäjätti. Heikki Pitkänen ja Jani Karvinen. Kuva: © Kansallisteatteri / Tekla Pohjolainen, 2013








Näytelmä kertoo Törmälän teollisuuspaikkakunnalla syntyneistä ja kasvaneista kaveruksista, joiden tiet erkanevat koulun jälkeen, kun Pasi lähtee opiskelemaan Kauppakorkeakouluun Helsinkiin ja Janne jää kotikonnuille, jossa ainoa työnantaja on paikallinen vaneritehdas, joka on pitänyt pitäjän leivässä vuosikymmenet. Janne on myös saanut jo teininä lapsen ja on nyt tulossa isoisäksi. Törmälässä lähes ainoa ajankulu on paikallisen baarin levyautomaatti sekä alkoholi. Poikien yhteinen harrastus on ollut jo kouluajoista suomalaiskansalliseen tapaan metallirock. Törmälässä viina on koitunut jo useamman sukupolven kohtaloksi, joten siinä mielessä Janne ei ole edennyt kauas vanhemmistaan. Myös Jannen poika on töissä tehtaalla. Pasi sen sijaan on päättänyt selvitä elämässä vanhempiaan paremmin.

Yliopistomaailma ja liiketalous vierottavat Pasin lähtökohdistaan. Kunnes hänet lähetetään Törmälään saneeraamaan vaneritehdas. Tällöin hän jouluu ratkomaan ristiriitaa oman urakehityksensä ja vanhoihin kavereihin kohdistuvan lojaalisuuden kesken. Pasin ja Jannen lisäksi näytelmän päähenkilöitä ovat Pasin vaimo sekä hänen esimiehensä Turo Elo, joita molempia näyttelee mainio Pirjo Määttä.

Miika Nousiainen: Metsäjätti. Pirjo Määttä ja Heikki Pitkänen  Kuva: © Kansallisteatteri / Tekla Pohjolainen, 2013









Metsäjätti on saanut suuren ansaitusti suuren yleisömenestyksen. Tähän ovat vaikuttaneer Nousiaisen humoristinen teksti ja monet nostalgiset yksityiskohdat, jotka tuovat mieleen 1980-90-lukujen nuorisokulttuurin ja metallimusiikin nousun. Moni katsoja tuntee myös lähtökohtana olevan rakennemuutoksen paremmin kuin hyvin. Elämä Helsingissä on muuttanut ihmiset ja ajatusmaailman ja vierailulla kotiseudulle muistellaan vain menneitä aikoja, sillä nykyisyydet jääneiden kanssa eivät juuri kohtaa.

Kotiseutu on pitänyt jättää opiskelun ja työmahdollisuuksien vuoksi. Ne, jotka ovat jääneet elävät edelleen samaa tai uudelleen muistoissa säilynyttä elämää. Lähteneiden tavoitteena on saada itselle ja varsinkin lapsille parempi elämä. Kuten Pasi asian esittää: "Oliko se väärin, että halusin lapsellemme paremmat edellytykset?". Pasi joutuu kohtaamaan elämän peruskysymykset, kun heidän lapsensa syntyy kehitysvammaisena. Lopulta paljastuu myös alkuperäinen syy Pasin lähtöön Törmälästä: alkoholisoituneen isän itsemurha. Heikki Pitkänen tekee koskettavan roolin Pasina. Hän kasvaa alun naiivin luottavaisesta kauppatieteilijäkonsultista ympäristöään ymmärtäväksi ihmiseksi. Pitkänen samoin kuin Pirjo Määttä ja Jani Karvinen Jannena tekevät hienot roolityöt.

Ohjaus ja lavastus ovat varsin pelkistettyjä. Näyttämökuva luodaan vaneriseinäkkeillä ja videoilla, jotka kuvaavat sekä ajan musikkia että tehdaslaitosta. Romaanisovituksessa kasvukertomus on saanut melko paljon tilaa teollisuuden rakennemuutoksen analyysiltä. Mutta tarina toimii hyvin näinkin.

Miika Nousiainen: Metsäjätti. Pirjo Määttä,  Heikki Pitkänen ja Jani Karvinen. Kuva: © Kansallisteatteri / Tekla Pohjolainen, 2013








Nousiainen analysoi metsäteollisuuden muutosta, kasvotonta kvartaailitaloutta sekä yritysten tuotantotavoitteita hirteisen armottomasti. Kohtuullinen voittokaan ei riitä tehtaan säilymiseen ja yritykset vaihtavat omistajaa lennossa. Yt-neuvotteluilta ei välty kukaan ja kun yhdet neuvottelut on käyty, alkavat seuraavat uusien omistusjärjestelyjen mukana. Perinteiset duunarit, kunnan päättäjät ja muut toimijat ovat sätkynukkeja tässä rallissa. Saneerauksen toteuttajat yrittävät vakuuttaa itselleen, että tehtävät ratkaisut ovat loppujen lopuksi hyväksi myös yhteisölle - ja omalle itselle. Mitä nyt omaatuntoa voi kolkuttaa, kun tehtaan lakkautuspäätöksestä ei voi kertoa edes parhaalle ystävälleen.

Koska kyseessä on humoristinen näytelmä - kaikesta huolimatta - Pasi puhuu lopuksi suunsa puhtaaksi. Hän valitsee puolensa monikansalliseksi muuttuvan metsäkonglomeraaatin ja kotikylänsa välillä. Kylä voittaa, mutta ehkä vain näytelmässä. Erinomaisesti kirjoitettu ja hauska teksti ovat aineksina  näytelmään, joka vie mukanaan, vaikka taustalla on mitä synkin madonluku metsäteollisuudelle.

Metsäjätti jatkaa Kansallisteatterin ohjelmistossa ensi syksynä siirtyen suuren kysynnän vuoksi teatterin pienelle näyttämölle. Kaikki kevään esitykset ovat loppuunmyytyjä.

★★★★☆

Miika Nousiainen: Metsäjätti. Suomen Kansallisteatteri, Willensauna. Ensi-ilta 10.4.2013. Arvio perustuu näytökseen 24.4.2014.
Ohjaus ja dramatisointi: Aleksis Meaney, lavastus ja puvut: Katri Rentto, valot: Ilkka Niskanen, äänet: Juha Kerkola, videot: Pyry Hyttinen ja naamiointi: Tuire Kerälä.
Näyttelijät: Heikki Pitkänen, Jani Karvinen ja Pirjo Määttä.