Galleria Heino - 15.3-13.4.2014
Taivaankappaleita ja tähtitieteilijöitä
Erno Enkenberg: De Stella nova, öljy kankaalle, 2013
Erno Enkenbergin näyttely Galleria Heinossa on yksi kevään kiinnostavimmista taidenäyttelyistä, mutta samalla se on kiinnostava myös aihepiirinsä puolesta. Enkenberg on tehnyt sarjan tähtitieteilijöistä ja astronomeista (Kepler, Newton, Herschel ja Ptolemaios), tähtitaivaista ja taivaankappaleista sekä niiden tutkimisesta (mm. Hubblen teleskooppi). Hän on maalannut myös sarjan töitä Mashco-Piron alkuperäräiskansan innoittamana.
Erno Enkenberg: Deep field, öljy kankaalle, 2013
Enkenberg (s. 1975) opiskellut sekä Kuvataideakatemissa (2007-2010) että Lontoon Wimbledon School of Artsissa. Hänen maalaustensa aiheet ovat olleet tähän saakka yhteiskunnallisia ja käsittelevät uutisaiheita kuten terrorismia, luonnonmullistuksia sekä talouden ja vallan rakenteita - mutta aina uudesta ja hänen omasta näkökulmastaan.
Viimeksi hänen töitään oli esillä Kuvataideakatemian Kuva/Tila -gallerian avajaisnäyttelyssä All of a Sudden (2013). Hänellä on innostunut kannattajakunta nuoremman taideyleisön keskuudessa. Enkenbergin maalaustekniikka rakentuu fotorealismin perinteelle, mutta aiheet ovat tätä päivää ja hän on kehittänyt kokonaan oman maalausprosessin.
Enkenberg rakentaa aiheesta kolmiulotteisen pienoismallin, jonka hän sitten kuvaa useista kuvakulmista. Sitten hän maalaa valitsemansa valokuvan pohjalta teoksen, joka toistaa huolellisesti pienoismallin estetiikkaa. Enkenberg maalaa havaintojensa pohjalta. Maalaus ei kuitenkaan kohdistu niinkään itse aiheeseen kuin tapaan kuvata aihetta. Tämä tuo maalauksiin uuden tason, joka vie ajatukset reaalimaailman ulkopuolelle. Maalauksiin tulee arvoituksellisuutta, jolloin luonnolliset tapahtumat muuttuvat lavasteiksi todellisuudesta. Enkenbergin tekniikka sopii erinomaisesti Kosmos-näyttelyn aiheisiin.
Erno Enkenberg: Johannes Kepler,
öljy kankaalle, 2014
Uusi näyttely tuo uuden piirteen Enkenbergin taiteeseen ja näyttää maailmamme jälleen uudesta, nyt tieteellisen maailmankuvan näkökulmasta. Tähtitiede on pyrkinyt vuosisatoja etsimään vastauksia kysymyksiin siitä, miten maailmankaikeus on muodostunut ja rakentunut, keitä me olemme ja mistä me tulemme. Aiemmin kiinteä yhteys kirkkoon ja uskontoon on löyhentynyt. Mutta samat kysymykset vaivaavat tutkijoita yhä tieteellisessä maailmanajassamme. Uuden teknologian avulla havaintoja voidaan tehdä yhä kauempaa ja etsiä syitä kaiken alkuun, mutta peruskysymys ei ole muuttunut. Näitä pioneereja Enkenberg kuvaa töissään.
Enkenbergin maalaukset ovat kunnianosoituksia menneiden sukupolvien astronomeille ja ihailua uudesta teknologiasta (Hubblen teleskooppi, Kueyen teleskoopi Cerro Paranalissa Chilessä). Hän kuvaa myös galakseja (Abell 1689) ja tähtiä (Canis Major). Deep field -maalaus on hyvä esimerkki sekä Enkenbergin lähestymistavasta että aiheenkäsittelystä. Kohde on rakennettu studioon, kuvattu ja sen jälkeen maalattu valokuvantarkasti. Näin myös tutkijat rakensivat avaruusmallejaan ennen tietokoneaikaa.
Erno Enkenberg: Kueyen,
öljy kankaalle, 2013
Enkenbergin tutkimus ulottuu teknisten välineiden ja astronomisten havaintojen tarkastelua syvemmälle ihimisen tiedon janoon ja etsintään. Hän on kuvitellut Tycho Brahen De nova stellan eli uuden tähden, supernovan. De Terra Nova -maalaus on näyttelyn kiinnostavin, sillä siinä taiteilija on rakentanut oman kuvitteellisen maailmansa Egyptin muinaisesta astronomiasta uuden tähden syntyessä. Sitten hän on kuvannut sen ja maalannut kankaalle. Lopputulos on lähes mystinen toinen todellisuus. Samankaltaisen pienoismaailman maailman Enkenberg on saanut luotua myös Amazonin viidakossa asuvan Mashco-Piro-alkuperäiskansan elinympäristöstä. Onko myös heillä yhteys toiseen todellisuuteen?
Enkenberg ei anna vastauksia, vaan jättää päätelmien teon katsojalle. Maalauksista saa paljon irti, vaikka ei olisikaan perehtynyt tähtitieteeseen, tieteissarjoihin tai taitelijan työprosesseihin. Mutta kosminen aihepiiri lisää kiinnostusta geodesian ja maanmittauksen parissa työskentelevälle.
★★★★☆
Viimeksi hänen töitään oli esillä Kuvataideakatemian Kuva/Tila -gallerian avajaisnäyttelyssä All of a Sudden (2013). Hänellä on innostunut kannattajakunta nuoremman taideyleisön keskuudessa. Enkenbergin maalaustekniikka rakentuu fotorealismin perinteelle, mutta aiheet ovat tätä päivää ja hän on kehittänyt kokonaan oman maalausprosessin.
Enkenberg rakentaa aiheesta kolmiulotteisen pienoismallin, jonka hän sitten kuvaa useista kuvakulmista. Sitten hän maalaa valitsemansa valokuvan pohjalta teoksen, joka toistaa huolellisesti pienoismallin estetiikkaa. Enkenberg maalaa havaintojensa pohjalta. Maalaus ei kuitenkaan kohdistu niinkään itse aiheeseen kuin tapaan kuvata aihetta. Tämä tuo maalauksiin uuden tason, joka vie ajatukset reaalimaailman ulkopuolelle. Maalauksiin tulee arvoituksellisuutta, jolloin luonnolliset tapahtumat muuttuvat lavasteiksi todellisuudesta. Enkenbergin tekniikka sopii erinomaisesti Kosmos-näyttelyn aiheisiin.
Erno Enkenberg: Johannes Kepler, öljy kankaalle, 2014
Uusi näyttely tuo uuden piirteen Enkenbergin taiteeseen ja näyttää maailmamme jälleen uudesta, nyt tieteellisen maailmankuvan näkökulmasta. Tähtitiede on pyrkinyt vuosisatoja etsimään vastauksia kysymyksiin siitä, miten maailmankaikeus on muodostunut ja rakentunut, keitä me olemme ja mistä me tulemme. Aiemmin kiinteä yhteys kirkkoon ja uskontoon on löyhentynyt. Mutta samat kysymykset vaivaavat tutkijoita yhä tieteellisessä maailmanajassamme. Uuden teknologian avulla havaintoja voidaan tehdä yhä kauempaa ja etsiä syitä kaiken alkuun, mutta peruskysymys ei ole muuttunut. Näitä pioneereja Enkenberg kuvaa töissään.
Enkenbergin maalaukset ovat kunnianosoituksia menneiden sukupolvien astronomeille ja ihailua uudesta teknologiasta (Hubblen teleskooppi, Kueyen teleskoopi Cerro Paranalissa Chilessä). Hän kuvaa myös galakseja (Abell 1689) ja tähtiä (Canis Major). Deep field -maalaus on hyvä esimerkki sekä Enkenbergin lähestymistavasta että aiheenkäsittelystä. Kohde on rakennettu studioon, kuvattu ja sen jälkeen maalattu valokuvantarkasti. Näin myös tutkijat rakensivat avaruusmallejaan ennen tietokoneaikaa.
Erno Enkenberg: Kueyen, öljy kankaalle, 2013
Enkenbergin tutkimus ulottuu teknisten välineiden ja astronomisten havaintojen tarkastelua syvemmälle ihimisen tiedon janoon ja etsintään. Hän on kuvitellut Tycho Brahen De nova stellan eli uuden tähden, supernovan. De Terra Nova -maalaus on näyttelyn kiinnostavin, sillä siinä taiteilija on rakentanut oman kuvitteellisen maailmansa Egyptin muinaisesta astronomiasta uuden tähden syntyessä. Sitten hän on kuvannut sen ja maalannut kankaalle. Lopputulos on lähes mystinen toinen todellisuus. Samankaltaisen pienoismaailman maailman Enkenberg on saanut luotua myös Amazonin viidakossa asuvan Mashco-Piro-alkuperäiskansan elinympäristöstä. Onko myös heillä yhteys toiseen todellisuuteen?
Enkenberg ei anna vastauksia, vaan jättää päätelmien teon katsojalle. Maalauksista saa paljon irti, vaikka ei olisikaan perehtynyt tähtitieteeseen, tieteissarjoihin tai taitelijan työprosesseihin. Mutta kosminen aihepiiri lisää kiinnostusta geodesian ja maanmittauksen parissa työskentelevälle.
★★★★☆
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti