Oliko tuomareiden ratkaisu yllätys?
VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu oli kaikkien aikojen tasokkain ja tasaväkisin. Aiemmin voittajat tai ainakin voittajasuosikit ovat erottuneet jo kisan varhaisessa vaiheessa. Tällä kertaa suosikkeja oli lukuisia ja etenkin miesten sarjan korkea taso ja huippubaritonien määrä leimasivat kilpailua. Toisaalta harvinaisempia äänityyppejä kuten bassoja, tenoreita ja alttoja oli edelleen harvassa ja sopraanot ja baritonitkin painottuivat kevyempiin ääniin. Varsinaisia dramaattisia ääniä oli mukana vähän tai tuskin lainkaan. Esimerkiksi yhtään Wagnerin aariaa ei kisan aikana kuultu. Toisaalta tämä on varsin luonnollista, koska kyseessä oli varsin nuorten laulajien kilpailu.
Tuomariso päätyi antamaan ensimmäisen palkinnon naisten sarjassa ukrainalaiselle sopraanolle Kateryna Kasperille ja miesten sarjassa korealaiselle tenorille Beomjin Kimille.
Kasper kuului jo alkueristä lähtien suosikkeihin ja hän voitti mm. välikilpailun yhteydessä järjestetyn yleisöäänestyksen selvästi. Miesten sarjassa puhuttiin koko ajan baritonien kovasta ja tasaisesta taistosta. Sen kärjessä olivat kroatilaiset Matija Meić - joka voitti samaisen yleisöäänestyksen miesten sarjan - ja 23-vuotias Leon Kosavic sekä kilpailun kuopus 21-vuotias ukrainalainen Dmytro Kalmuchyn. Samassa sarjassa kilpailivat vielä välieriin päässeet Hansung Yoo ja Waltteri Torikka sekä aiemmin karsiutunut yhdysvaltalainen John Brancy. Heillä kaikilla oli vankat tukijoukkonsa, joista erityisesti Kosavicin ja Kalmuchynin kannattajat kannustivat suosikkiaan äänekkäästi.
Mukana oli myös kolme tasokasta tenoria, joista parasäänisin eli korealainen Beomjin Kim pääsi loppukilpailuun voittaen lopulta koko miesten sarjan. Koko kilpailun esitysten perusteella hänen voittoaan voi pitää hienoisena yllätyksenä ja yleisön reaktioista päätellen jopa pienoisena pettymyksenä. Tämä ei missän nimessä ole Kimin syy, sillä hän hoiti oman osuutensa taidolla ja kaikella kunnioituksella. Hänellä on myös ääni ja karismaa, jolla valloitetaan isotkin näyttämöt. Itseasiassa voittajaksi olisi hyvin perustein voitu nimetä kuka tahnassa kolmesta kärkeen sijoittuneesta laulajasta.
Kasper kuului jo alkueristä lähtien suosikkeihin ja hän voitti mm. välikilpailun yhteydessä järjestetyn yleisöäänestyksen selvästi. Miesten sarjassa puhuttiin koko ajan baritonien kovasta ja tasaisesta taistosta. Sen kärjessä olivat kroatilaiset Matija Meić - joka voitti samaisen yleisöäänestyksen miesten sarjan - ja 23-vuotias Leon Kosavic sekä kilpailun kuopus 21-vuotias ukrainalainen Dmytro Kalmuchyn. Samassa sarjassa kilpailivat vielä välieriin päässeet Hansung Yoo ja Waltteri Torikka sekä aiemmin karsiutunut yhdysvaltalainen John Brancy. Heillä kaikilla oli vankat tukijoukkonsa, joista erityisesti Kosavicin ja Kalmuchynin kannattajat kannustivat suosikkiaan äänekkäästi.
Mukana oli myös kolme tasokasta tenoria, joista parasäänisin eli korealainen Beomjin Kim pääsi loppukilpailuun voittaen lopulta koko miesten sarjan. Koko kilpailun esitysten perusteella hänen voittoaan voi pitää hienoisena yllätyksenä ja yleisön reaktioista päätellen jopa pienoisena pettymyksenä. Tämä ei missän nimessä ole Kimin syy, sillä hän hoiti oman osuutensa taidolla ja kaikella kunnioituksella. Hänellä on myös ääni ja karismaa, jolla valloitetaan isotkin näyttämöt. Itseasiassa voittajaksi olisi hyvin perustein voitu nimetä kuka tahnassa kolmesta kärkeen sijoittuneesta laulajasta.
Tuomariston ratkaisua tarkasteltaessa kiinnostavinta ovat heidän arviointikriterinsä ja se mitä itse kukin oli voittajasta hakemassa. Jo välikilpailuun valittuja tarkastellessa kävi ilmi, että tuomaristossa oli vallalla kaksi suuntausta. Toisaalta oltiin metsästämässä parasta ja karismaattisinta oopperaääntä ja toisaalta etsimässä parhasta (konsertti)laulajaa. Jälkimmäisellä tarkoitan lied- ja konserttilaulajaa, jolla tulkinnat, kielet ja instrumetti ovat täydellisesti hallinnassa.
Kilpailun loppua kohti oopperaäänen metsästys nousi arvossa. Tätä on perusteltu sillä, että ura ja raha tehdään oopperalavoilla ja kuten tuomariston jäsen Deborah Voigt totesi Helsingin Sanomille "Yhdysvalloissa ei saa lied-keikkojakaan, jos ei ole oopperatähti." Voigtin kommentti pitää pitkälle paikkansa ja tämän näkyy mm. Korean ja Kiinan lauluopetuksessa. Tässäkin kilpailussa osa laulajista keskittyi aarioiden komeaan esittämiseen ja barokkiaaria ja yksinlaulut olivat vain "pakkopullaa", jotka selvitetään kunnialla.
Kilpailun loppua kohti oopperaäänen metsästys nousi arvossa. Tätä on perusteltu sillä, että ura ja raha tehdään oopperalavoilla ja kuten tuomariston jäsen Deborah Voigt totesi Helsingin Sanomille "Yhdysvalloissa ei saa lied-keikkojakaan, jos ei ole oopperatähti." Voigtin kommentti pitää pitkälle paikkansa ja tämän näkyy mm. Korean ja Kiinan lauluopetuksessa. Tässäkin kilpailussa osa laulajista keskittyi aarioiden komeaan esittämiseen ja barokkiaaria ja yksinlaulut olivat vain "pakkopullaa", jotka selvitetään kunnialla.
Euroopassa - ja Suomesssa - tilanne ei ole vielä yhtä paha - tai hyvä - kuin Pohjois-Amerikassa. Täällä arvostetaan yhä myös yksinlaulua, vaikka liedkonserttien määrä on vähenemistään vähentynyt. Siksi suomalainen yleisö olisi mielellään nähnyt voittajina laulajia, jotka ovat kiinnostavia esiintyjinä ja tulkitsijoina ja joiden laulamasta kielestäkin saa selvää. Kateryna Kasperin kohdalla käytäväkeskustelut koskivatkin sitä, onko hänen äänensä liian "pieni" vai riittävätkö tulkinnalliset ansiot voittoon. Tällä kertaa riittivät.
Tätä samaa ajatusmaailmaa vasten yleisö oli mielellään nähnyt loppukilpailussa romanialaisen mromanialaisen sopraanon Iulia Maria Danin sekä kanadalaisen sopraanon Florie Valiquetten, jota moni piti kiinnostavimpana naislaulajana. Heidän lyyriset, pienehköt äänensä joutuivat kuitenkin antamaan loppukilpailussa sijaa upeaäänisille venäläisille Ekaterina Morozovalle ja Elena Gusevalle. Heistä varsinkin Morozova onnistui hyvin finaalissa, jossa hänen loistokas äänensä ja korukuvionsa nostivat hänet finaalin suurimmaksi positiiviseksi yllättäjäksi.
Tätä samaa ajatusmaailmaa vasten yleisö oli mielellään nähnyt loppukilpailussa romanialaisen mromanialaisen sopraanon Iulia Maria Danin sekä kanadalaisen sopraanon Florie Valiquetten, jota moni piti kiinnostavimpana naislaulajana. Heidän lyyriset, pienehköt äänensä joutuivat kuitenkin antamaan loppukilpailussa sijaa upeaäänisille venäläisille Ekaterina Morozovalle ja Elena Gusevalle. Heistä varsinkin Morozova onnistui hyvin finaalissa, jossa hänen loistokas äänensä ja korukuvionsa nostivat hänet finaalin suurimmaksi positiiviseksi yllättäjäksi.
Miesten sarjassa lopputulos oli hieman toinen ja voittajaksi valikoitui loppukilpailun ainoa tenori. Tulevaisuuden kyvyt ja parhaat laulajat sekä näyttelijät jakoivat seuraavat sijat. Kimillä on ääni, josta mikä tahansa oopperatalo tulee olemaan ylpeä. Hänen alkuerissä esittämänsä Cilean Federicon valitus jo pelkästään avaa ovet minne tahansa.
Kilpailun lopputulos on tavallaan kompromissi kahden linjan välillä. Naisten sarjan voitto meni laulajalle ja miesten sarjan voitto oopperalaulajalle. Täytyy koko ajan muistaa, että tässä puhutaan paljon makuasiosta ja todella pienistä eroista. Kilpailussa jonkun on voitettava, vaikka mielellään olisi nähnyt kaikki finaalin osanottajat ensipalkinnon saajina. Voittajia he ovat kaikki. Uskon, että heistä moni tulee tekemään loistavan kansainvälisen uran.
Laulun ja liedin tulevaisuus ansaitsisi laajemman keskustelun. Nyt se tuli julkisuuteen vasta loppukilpailun jälkeen eräissä tuomareiden kommenteissa. Helin-kilpailu suosii tietyssä määrin oopperaa, mutta kisaa on mahdoton selvittää ilman laajaa ohjelmistoa, joka kyllä karsii jyvät akanoista.
Omasta mielestäni lopputulos ja paikintojen kohdentunminen ei ollut järin suuri yllätys, Se ei osunut täysin yhteen oman suosikkilistani kanssa. Ei liioin sen listan kanssa, jonka uskoin tuomariston julkistavan. Olisin odottanut, että molemmissa sarjoissa samat peruslinjaukset pitävät. Nyt kompromissi tyydytti varmaan kummankin linjan edustajia.
Kokonaisuutena VII Mirjam Helin oli upea kilpailu, jossa oli erinomaiset laulajat ja upeat puitteet ja järjestelyt Mirjam Helinin humaanissa hengessä. Ja hiemo tuomaristo, joka voi olla työhönsä tyytyväinen puheenjohtajansa Jorma Silvastin harmaista hiuksista huolimatta. Kaikki tämä auttaa pitämään Helin-kilpailut laulukilpailujen kaanonin huipulla myös tulevaisuudessa.
VII Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun voittajat: 1. Beomjin Kim, Korea, 2. Matija Meić, Kroatia, 3. Leon Kosavic, Kroatia. 4. Dmytro Kalmuchyn, Ukraina, 1. Kateryna Kasper, Ukraina, 2. Ekaterina Morozova, Venäjä, 3. Sunyoung Seo, Korea ja 4. Elena Guseva, Venäjä. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.
Kokonaisuutena VII Mirjam Helin oli upea kilpailu, jossa oli erinomaiset laulajat ja upeat puitteet ja järjestelyt Mirjam Helinin humaanissa hengessä. Ja hiemo tuomaristo, joka voi olla työhönsä tyytyväinen puheenjohtajansa Jorma Silvastin harmaista hiuksista huolimatta. Kaikki tämä auttaa pitämään Helin-kilpailut laulukilpailujen kaanonin huipulla myös tulevaisuudessa.
VII Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun voittajat: 1. Beomjin Kim, Korea, 2. Matija Meić, Kroatia, 3. Leon Kosavic, Kroatia. 4. Dmytro Kalmuchyn, Ukraina, 1. Kateryna Kasper, Ukraina, 2. Ekaterina Morozova, Venäjä, 3. Sunyoung Seo, Korea ja 4. Elena Guseva, Venäjä. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014.