Suosikit astuvat lavalle
Ukrainalainen Kateryna Kasper on alku- ja välierien perusteella yksi naistensarjan suosikeista. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014Lauantain toisessa alkuerässä esiintyi useampi laulaja, jotka olivat saanet yleisön vankan tuen jo alkuerissä. Maaottelu korealaisten ja ukrainalaisten laulajien kesken jatkuu tiukkana samoin sopraanojen ja baritonien kisa. Noususssa vedonlyöntilistoilla ovat harvinaisen tenoriäänen omaavat laulajat.
Kaikkia launtain laulajia yhdisti se, että välikilpailun ohjelmistot oli valittu ja suunniteltu huolella. Iltaerän laulajista moni oli päätynyt yhden säveltäjän tuotannon laajempaan esittelyyn - pakollisen suomalaisen laulun ja ooppera-aarian lisäksi. Osa oli suunnitellut ohjelmansa punaisen langan sopivan teeman ympärille. Molemmilla tavoilla syntyi hyviä pienoiskonsertteja. Tuomariston kannalta useamman säveltäjän - ja ennenkaikkea kielen - esittely saattoi lopulta olla parempi ratkaisu.
Elena Guseva. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014
Iltaosuuden avasi venäläinen sopraano Elena Guseva, (s. 1986) joka ihastutti minut alkuerässä äänellään ja tulkintavoimallaan. Välikilpailuun hän oli valinnut vaativan Alban Bergin seitsemän varhaista laulua sekä Sibeliuksen laulun Flickan kom ifrån sin älsklings möte. Aarianumerona hänellä oli Agathen aaria von Weberin Taika-ampujasta. Alkukilpailussa muodostunut käsitys häneen vahvuuksistaan voimistui edelleen. Tässä on yksi parhaista venäläisistä äänistä, jossa onn myös ilmaisuvoimaa. Hänen suurin puutteensa on vieraiden kielten lausunnassa ja siksi ihmettelin, miksi häm ei ollut valinnnut mukaan yhtään venäjänkielistä laulua, joissa hänellä olsi paljon annettavaa. Laulajan kokonaisesitystä paransi hyvä yhteistyö Evgeniya Lapukhina. Gusevan välieräsuoritukset.
Katariina Heikkilä. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014
Toisena oli vuorossa Suomen toinen välieriin päässyt edustaja, mezzosopraano Katariina Heikkilä (s. 1985) Alkuerien tapaan hän oli suunnitellut rohkean ja persoonallisen ohjelman, jossa keskiössä olivat seitsemän Johannes Brahmsin laulua. Suomalaiseksi numeroksi hän oli valinnut Heino Kasken Niin mustina muratit kiertää ja rohkeaksi aariavalinnaksi Benjamin Brittreniä tällä kertaa Lucretian aarian oopperasta Lucretian raiskaus. Heikkilällä on erittäin kaunis ja persoonallinen ääni. Hän on selvästi löytänyt tyylinsä ja välierä oli pikemminkin hieno konsertti kuin kilpasuoritus. Oli hienoa kun esityksestä saattoi nauttia täysin siemauksin. Heikkilän välieräsuoritukset.
Dmytro Kalmuchyn. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014
Kolmas laulaja oli kilpailun nuorin osanottaja ja jo alkuerissä loistanut ukrainanlainen baritoni Dmytro Kalmuchyn (s. 1993) Tämä 21-vuotias lahjakkuus omaa upean äänen eikä rohkeutta puutu tulkinnoiusta tai ohjelmistovalinnoista. Välieräohjelman keskiössä oli kahdeksan Richard Straussin laulua (Opus 10). Hän selviiti ne hyvin, mutta ehkä olisi kannattanut jakaa ohjelma parin säveltäjän kesken sillä nyt tulkinnat alkoivat muistuttaa liikaa toisiaan samoin kuin hänen puutteellinen saksanääntämyksensä alkoi vaivata paikoin. vaivata ja eräissä. Suomalaisena lauluna oli Sibeliuksen Svarta rosor, nopea suoritus jossa lopetuskaan ei ollut tavanomaisin. Ooppera-aariana hänellä oli Riccardon aaria Bellinin Puritaaneista, joka ei yltänyt alkuerän Don Giovannin tasolle. Hänellä on edessä suuri tulevaisuus ja saa nähdä kuinka pitkälle hänen rahkeensaa riittävät tällä kertaa. Kalmuchynin välieräsuoritukset.
Tauon jälkeen lavalle asteli yksi naistensarjan ennakkosuosikeista jo alkuerissä tulkinnoillaan hurmannut ukrainalainen sopraano Kateryna Kasper (s. 1986). Hän oli valinnut ohjelmakseen sarjan lauluja, joita yhdisti nuori rakkaus. Sibeliukselta mukana oli eniten esitetty Var det en dröm, jonka tulkinta istui hyvin suomalaiseen makuun. Hän oli erittäin hyvin kotonaan niin saksankielisessä perusohjelmistossa kuin Poulencin laulujen parissa. Aarianumerona oli Aspasian aaria Mozartin tuntemattomasta oopperasta Mitridate, re di Ponto, jossa hän pääsi esittelemään hienoa kuviotekniikkaansa. Välierä vahvisti Kasperin asemaa yhtenä voittajaehdokkaista. Mutta tärkeämpää on että hän on kultivoitunut tulkitsija ja valmis taiteilija. Kasperin välierän ohjelma.
Beomjin Kim. Kuva: Heikki Tuuli, Mirjam Helin, 2014
Illan viimeinen laulaja oli korealainen tenori Beomjin Kim (s. 1990), joka oli ottanuit pisteet alkuerässä Fredericon valituksella. Hänen hieno tenorinsa tuli ilman muuta parhaiten esille jälleen italialaisessa ohjelmistossa Paolo Tostin laulussa L'alba separa dalla luce ja ennenkaikkea aarianumerossa, joka oli Donezettin Edgardon aaria Lucia di Lammermoorista. Siinä oli oikea sointi enkä voinut kuin ihastella häneen ääntään ja tekniikkaansa. Lauluohjelmaksi hän oli valinnuts viisi laulua Robert Schumannin sarjasta Dicterliebe. Näissä häiritsi paikoitellen tyylin vapaa käsittely sekä saksan ääntämys. Esimerkiksi laulu Die Rose, die Lilie meni nopeusennätyksen metsästykseksi tulkinnan kustannuksella. Myös hän esitti Sibeliuksen Var det en dröm -laulun, joka oli lähinnä äänen esittelyä, mutta hän on vasta 24-vuotias. Mutta italiankielinen ohjelmisto, siinä sekä ääni että tulkinta olivat kohdallaan. Ja se Edgardo. Pelkästään sillä luo hienon kansainvälisen uraan. Kimin välierässä esittämä ohjelma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti